Kulttuuripääkaupunki turku2011.fi-sivut pursuavat tavaraa. Parhaimmillaan sivuilla on vieraillut kuukaudessa lähes 200 000 tiedonjanoista, joista moni on moittinut sivuja sekaviksi. Varsinkin kulttuuripääkaupunkivuoden alkutaipaleella tietojen löytäminen sivuilta oli tehty vaikeaksi. Ohjelmoijat koodasivat, mainostoimisto suunnitteli ilmeen, mutta tärkein unohtui – sivujen käyttäjä.
Sivujen verkkopäätoimittaja Sanna Moisala myöntää, että etusivu on vaikeasti hahmotettava. Moisalan suorapuheisuutta helpottaa se, että hän ei osallistunut sivujen suunnitteluun, koska työskenteli siinä vaiheessa vielä Turun kaupungin viestinnässä. Silloin hän näki ensimmäisen koeversion kulttuuripääkaupunkivuoden sivuista ennen niiden julkaisua.
- Kun näin ensimmäinen mainosleiskan sivuista, ajattelin, että onneksi ei tarvitse olla missään tekemissä niiden kanssa. Sivusta näki heti, että mitään ei ollut priorisoitu, vaan oli haluttu kaikki, Moisala tiivistää ongelman. Hän aloitti työt sivujen päätoimittajana vasta viikko ennen niiden julkaisua.
Omat nettisivut olisi kiva olla olemassa
Turku2011.fi-sivujen synty kuvaa hyvin sitä, että netti on vielä uusi asia Suomessa. Nettisivujen suunnitteluun liittyvää työmäärää ei hahmoteta. Lisäksi nettisivujen tilaaja saattaa kuvitella, että sivujen tilaaminen riittää ja sillä selvä. Luullaan, että ohjelmoijat toimittavat valmiit ja toimivat sivut. Bittinikkarit eivät kuitenkaan tunne sivujen käyttäjien tarpeita yhtä hyvin kuin tilaaja. Toisin sanoen tilaaja ulkoistaa helposti liikaakin päätösvaltaa sivujen ohjelmoijille.
Kulttuurikaupunkivuoden lehti- ja ulkomainokset on toteutettu ammattimaisesti, mutta nettisivujen suunnittelu jäi lapsipuolen asemaan. Kun sivulle halutaan kaikki, lopputulos ei välttämättä ole osiensa summa. Sivut ohjelmoineelta Soprano Brain Alliancelta on toivottu lähes kaikkea mahdollista, mutta käytettävyys on unohtunut matkan varrella.
Erityisesti kulttuurin suurkuluttajat eli keski-ikäiset naiset ovat moittineet sivuja sekaviksi. Kuvaava esimerkki on se, että sivujen ylälaidassa oli pitkään ohjelma-painike. Loogisesti sen takaa olisi kuvitellut löytävänsä tietoa tapahtumista ja aikatauluista, mutta painiketta klikkaamalla päätyi lukemaan kulttuuripääkaupunkivuoden hanke-esittelyjä.
Paksu lompakko ei takaa sivujen laatua
Kulttuuripääkaupunkivuoden budjetti on noin 50 miljoonaa euroa, jolla toteutetaan valtava määrä erilaisia kulttuuritapahtumia Turussa. Valitettavasti runsas tarjonta on vaikuttanut negatiivisesti nettisivujen syntyyn. Moisala luonnehtii sivujen tekijöitä ”webnatiiveiksi”, jotka ovat syntyneet iPhone kädessään. Nuoret ohjelmoijat eivät ole osanneet asettautua kohderyhmän asemaan. Lisäksi turku2011.fi–sivusto valmistui paljon hitaammin kuin suunniteltiin. Tämän takia käyttäjätestejä ei tehty.
Tuntuu myös siltä, että sivuja tekevissä firmoissakaan ei ole aina tarpeeksi rohkeutta kyseenalaistaa asiakkaan toiveita.
Kulttuuripääkaupunkivuoden nettisivut pursuavat tavaraa, mikä on tehnyt niistä raskaat latautua, eli sivut avautuvat hitaasti. Erityisesti puhelimesta niiden käyttäminen on hankalaa. Mobiililaitteille sopiva versio sivusta valmistui kuukausikaupalla myöhässä, eikä sitä ole saatu täysin toimivaksi vieläkään.
Yksi Turun kulttuuripääkaupunkivuoden keskeisistä teemoista on yhteisöllisyys. Siksi säätio oli palkannut sosiaalisen median toimittajan. Nettisivujen teknisten ongelmien korjailu vei kuitenkin hänen aikansa, ja hyvä idea vesittyi. Nyt kulttuuripääkaupunkivuoden Facebook-sivujen ylläpito on verkkopäätoimittaja Sanna Moisalan kontolla.
Ikiliikkujan keksimisen vaikeus
Turku2011.fi–sivujen sisällöstä tuottamisesta vastaavat suurelta osin kulttuuripääkaupunkivuoden esiintyjät. Vaikuttaa hieman siltä, että on kuviteltu sivujen sisällön syntyvän lähes itsestään, kun eri taitelijat kirjoittavat sinne omista esityksistään tai teoksistaan. Tähän mennessä sivuille on tuottanut sisältöjä noin 140 ihmistä. Hyvä taitelija ei kuitenkaan välttämättä ole taitava kynäniekka.
- Mitä enemmän on sisällöntuottajia, niin sitä enemmän laatu vaihtelee. Uutisena on julkaistu kapellimestarin cv ja dvd-kansien tekstejä. Esityksestä kertovasta nettijutusta saattaa puuttua kellonaika ja paikka, Moisala kertoo.
Tavoitteena 20011 tykkääjää
Teknisistä ja muista murheista huolimatta turku2011.fi–sivuilla on riittänyt kävijöitä. Avajaisviikonloppuna kävijöitä oli jopa niin paljon, että sivut kaatuivat heti kulttuuripääkaupunkivuoden aluksi.
Erityisen tyytyväinen Moisala on kesän kävijämääriin. Elokuussa sivuilla vierailtiin lähes 150 000 kertaa. Kulttuuripääkaupungin Facebook-sivusta tykkää jo lähes 20 000 ihmistä.
Moisala on huomannut, että perinteinen media ohjaa kävijöitä nettiin. Esimerkiksi K-15 ikärajalla varustetusta sirkusesityksestä Cirque Draculasta tehdyt näyttävät lehtijutut toivat kävijäpiikin sivuille. Myös sivujen englanninkielinen versio on ollut suosittu, mikä kertoo kulttuuripääkaupunkivuoden turisteissa herättämästä kiinnostuksesta.
Verkkomedian edelläkävijät löytyvät muualta kuin Suomesta
Eurooppalaiset lomailevat elokuussa, mikä voi olla osasyynä siihen, että kulttuuripääkaupungin Twitter-viestit ovat selvästi lisänneet suosiotaan syksyllä. Moisala twittaa ainoastaan englanniksi, sillä Twitteriä seuraavat suomessa lähinnä viestinnän ja mainonnan ammattilaiset. Viestit palvelevatkin enemmän ulkomaalaisia, sillä monessa maassa Twitter on huomattavasti suositumpi kuin Suomessa.
Moisala kehuu heidän kokeilemaansa uudenlaista tekniikkaa, jonka avulla kenestä tahansa voi tulla videotähti. Omalla kännykällään voi ottaa Bambuser-videokuvaa, jota muut voivat samaan aikaan katsoa netistä. Turun Aurajokirannan esityksiä on voinut seurata suorina lähetyksinä turku2011-sivuilta. Näitä Bambuser-nettivideoita on parhaimmillaan seurannut noin tuhat ihmistä.
- Jos et pääse paikalle, Aurajokiranta tulee luoksesi, kokeiluun tyytyväinen Moisala sanoo.
Sähköisen viestinnän saralla suomalaiset ovat Moisalan mukaan tipahtaneet kehityksen kelkasta. Suomalaiset eivät hänen mukaansa osaa vaatia parempia nettisivuja. Tyydytään esimerkiksi videoissa samanlaisiin puhuviin päihin kuin telkkarissa. Suomalaiset kuvittelevat olevansa edelläkävijöitä, mutta Moisalan mukaan Suomi on todellisuudessa jälkeenjäänyt verkkoviestinnässä siitä, mitä maailmalla tapahtuu.
Suunnitelmien mukaan Turusta piti tulla historian ensimmäinen virtuaalinen kulttuuripääkaupunki, mutta rahkeet eivät tainneet riittää.
