Apollo 17 tallensi näkymän Maasta. Maisemaa ihailleiden lukumäärästä ei ole varmuutta.
Muutamien viime kuukausien aikana on näyttävästi uutisoitu Yhdysvaltain avaruushallinto NASAn Kepler-luotaimen löydöistä. Luotaimen tehtävä on etsiä aurinkokuntamme ulkopuolella sijaitsevia ns. eksoplaneettoja, jotka muistuttavat maapalloa. Tähän mennessä eksoplaneettoja on löydetty lähes seitsemänsataa. Maailmankatsomuksemme muuttuu tuntemamme maailmankaikkeuden rajojen siirtymisen myötä. Vastoin painovoimateoriaa alkuräjähdyksen aikaansaama maailmankaikkeuden laajentumisvauhti ei hidastu, vaan kiihtyy. Tämän arvellaan liittyvän avaruuden mustaan energiaan. Vauhdittaako se laajentumista? Kysymyksenasettelun voisi kääntää nurinpäin. Ohjaako tai vetääkö jokin maailmankaikkeutta puoleensa?
Ihmisen luontaiset ominaisuudet, uteliaisuus, seikkailunhalu ja vietti valloittaa ovat tieteellisen tutkimuksen ja kehityksen tae. 1600-luvulla kaukoputkellaan yötaivaalle tähyilevä Galileo Galilei tyydytti tiedonjanoaan tutkiessaan tuntematonta ja pelottavaa käsitettä, avaruutta. Tänä päivänä taivaankappaleita tiedetään olevan enemmän kuin maapallolla hiekanjyviä. On järjenvastaista ajatella maapallon asukkaiden edustavan maailmankaikkeuden ainoaa tai korkeinta elämänmuotoa ja sivilisaatiota. 70-vuotias fyysikko Stephen Hawking on vuosia varoitellut yhteydenottoyrityksistä avaruuteen. Jos ulkoavaruuden asukkaat muistuttavat ihmisluontoa, he ovat raakalaismaisia, omaa etua tavoittelevia olioita, jotka riistävät, tuhoavat ja orjuuttavat seurauksista välittämättä.
Graalin maljan etsintä
Hawking on tunnettu aikakäsitteen ja aikamatkustuksen tutkija. Einsteinin teoria ajankulun suhteellisuudesta perustuu ajatukseen, että ajankulkuun vaikuttavat vetovoima, kappaleen massa ja liikenopeus. Ihmiskunnan teknologinen osaaminen ei vielä mahdollista laitetta, jolla pystyisi matkaamaan ajassa. Sveitsin Cernin hiukkaskiihdytinkokeen tutkijat ovat kuitenkin esittäneet, että jo nyt on teoriassa mahdollista luoda hiukkaskiihdytinputken sisään tila, jossa aika on pysähtynyt. Osa tutkijoista kauhistelee ajatusta. Mustan aukon horisontti koostuu valonsäteistä kuten aikamatkahorisonttikin. Ne siis muistuttavat toisiaan. Uhkana onkin, että Cernin putkeen syntyvä tila alkaa imeä materiaa itseensä. Se olisi kyllä hupaisin ihmiskunnan keksimä tapa tuhota itsensä.
Arvostettu muistitutkija Eric Kandel on selvittänyt aivojen neuronitason fysiologiaa. Siinä tapauksessa, että ajankulun manipulaatio ei onnistu, saattaa muistin paikantaminen ja sen toiminnan ymmärtäminen mullistaa käsityksemme elämästä. Kehittyneen elinsiirtomenetelmän ja aivokirurgian avulla voisi muistitutkimus mahdollistaa ihmiskunnan suurimman pyrkimyksen, kuolemattomuuden. Siihen asti toteutamme elämän tarkoitusta ja jatkamme elämää kuten ennenkin, jälkeläisissämme.
Koostumme osasista, olemme osa kokonaisuutta
Elämän maapallolla arvellaan tuhoutuneen seitsemän tai kahdeksan kertaa. Meillä ei ole käsitystä kaikista aikaisemmista planeetallamme vallinneista elämänmuodoista. Tieteenalat pyrkivät pohjaamaan empiiriseen tutkimukseen eli tutkimuskohteen havainnointiin ja mittaamiseen. Teoreettinen tutkimus puolestaan perehtyy kohteeseen ajatusrakennelmien kautta. Stephen Hawking on useimpien tieteilijöiden tavoin vakaumuksellinen ateisti. Kuitenkin tutustuessa tuntemaamme maailmankaikkeuteen tulee mieleen ajatus järjestäytyneisyydestä. Järjestäytyneisyyttä ei voi olla ilman suunnitelmallisuutta. Empiirisen aineiston puuttuminen sekä havainnointi- ja mittauslaitteiden tekninen riittämättömyys tekevät avaruuden tutkimisesta kiistanalaista.
Tiedeyhteisö on vuosituhansien aikana esittänyt kysymyksenasetteluja, joista osa on ratkaistu, suurin osa vastauksia vailla ja osa jätetty huomiotta. Maapallo oli pyöreä jo 500-luvulla ennen ajanlaskumme alkua ja pyöri 1500-luvullakin auringon ympäri, vaikka herrat Pythagoras ja Kopernikus eivät havainnoilleen ymmärrystä tai tunnustusta saaneetkaan. Meidän pitäisi valmistautua tulevaan, josta meillä ei ole aavistustakaan. Ihmiskunnan suurin haaste tieteellisen kehityksen edistymiselle on kiinni ajattelutavastamme. Maailmankaikkeuden rajat laajenevat. Pysymmekö itse umpimielisinä?
