Peppu kiinni penkissä

Mitä yhteistä on autoradion kuuntelulla ruuhkassa, tavanomaisella työpäivällä ja suosikki saippuasarjaan uppoutumisella? Entä silloin, jos mukaan lisätään vielä viikonloppuinen konsolipeliputki? Istuminen on lisääntyvissä määrin hivuttautunut suomalaisten arki- ja vapaa-ajan tottumuksiin, vähentäen samalla liikkumisen määrää.

Ruutuajalla eläminen on istuttanut suomalaiset kotisohvilleen.

Ruutuajalla eläminen on istuttanut suomalaiset kotisohvilleen.

Yleistyvä istumiskulttuuri on jättänyt jälkensä nykysuomalaisten arkeen. Suomalaiset aikuiset viettävät peräti 80 prosenttia vapaa-ajastaan istumalla, kun taas nuorilla vastaava luku hipoo 60 prosenttia. Mitä vanhemmaksi lapset ja nuoret kasvavat, sitä vähemmän liikuntaa enää harrastetaan. World Health Organisationin (WHO) vuosina 2005-2006 suorittamassa koululaistutkimuksessa 11-vuotiaat suomalaiset päihittivät monet muut tutkimusmaat aktiivisuudellaan, mutta 15 ikävuoteen tullessa Suomi sijoittuukin jo jumbosijalle.  Muun muassa lisääntynyt yksityisautoilu, kotisohvalla löhöily ja istumatyöskentely ovat haukanneet kaiken ikäisten suomalaisten ajankäytöstä suuren siivun.

Jotta passiivisuutta voitaisiin vähentää, täytyy vastapainoksi lisätä aktiivisuutta muun muassa terveys- ja hyötyliikunnan avulla. Kuntaliitto esitteli vuodelle 2020 suunnatun terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan strategian Kuntamarkkinat-tapahtumassa syyskuussa. Strategian yksi päätavoitteista onkin vähentää suomalaisten istumista pyrkimällä asettaa istumiseen käytetylle ajalle kansalliset suositukset sekä lisäämällä kumppanuushankkeita ja rahoitusta kuntien liikuntapalveluihin. Sjöholmin mukaan kunnat ovatkin avainasemassa, jotta liikunnan harrastamisesta tulisi entistä vaivattomampaa ja kiinnostavampaa.

– On tärkeää, että liikunta muodostuisi kiinteäksi osaksi jokapäiväistä elämää. Jokaisella on oikeus osallistua erilaisiin liikuntamahdollisuuksiin, Sjöholm tiivistää.

Sjöholm harmistelee suomalaisten lisääntynyttä passiivisuutta.

– Elämme niin sanotulla ruutuajalla, jonka myötä näyttöpäätteiden tuijottaminen ja istuminen ovat huimassa kasvussa. Se määrä, jonka suomalaiset käyttävät vapaa-ajastaan ruudun tai työpöydän ääressä on hirvittävä.

Sjöholm suositteleekin, että istumatyöläinen tekisi työpäivän aikana pienen kävelylenkin tai vähintään nousisi seisomaan sopivan hetken tullen. Pienikin muutos omissa liikkumistottumuksissa voi tuoda tullessaan kosolti terveyttä ja hyvinvointia edistäviä etuja. Terveys- ja hyötyliikuntaa voi lisätä yksinkertaisimmin kasvattamalla vuorokauden aikana kertyvää askelmäärää. Kävelyn lisäksi muita hyödyllisiä aktiviteetteja ovat esimerkiksi pyöräily, lumenluonti sekä siivous- ja puutarhatyöt.

jaa artikkeli:Share on FacebookTweet about this on TwitterGoogle+Share on LinkedInPin on Pinterest


Kommentit on suljettu.