Paha kyttä ja syytön mies

Amerikkalainen nuori mies, Michael Brown, ammuttiin 9.8.2014 Fergusonissa, Missourin osavaltiossa. Tummahoisen 18-vuotiaan ampui kuudella laukauksella Darren Wilson, 28-vuotias vaaleaihoinen poliisi. Tapauksen erikoinen käsittely, Wilsonin välttyminen syytteiltä ja siitä johtuneet laajat siviilimielenosoitukset ovat tehneet tapauksesta tunnetun ympäri maailmaa. Pitkään tukahdutettu keskustelu Yhdysvaltain poliisin mielivaltaisesta voimankäytöstä sekä tummaihoisen väestön edelleen kohtaamasta rasismista on herätetty.

Darren Wilson on omien sanojensa mukaan syytön mies. 9. elokuuta oli hänelle tavallinen työpäivä muiden joukossa. Varttia vaille 12 päivällä hän sai hälytyksen hengitysvaikeuksista kärsivästä henkilöstä. Odotettuaan ambulanssin saapumista paikalle poliisiradio ilmoitti lähellä tapahtuneesta lähikaupan ryöstöstä. Wilson käänsi autonsa keulan kohti rikospaikkaa. Sinne ajaessaan hän huomasi kahden nuoren miehen kävelevän autotiellä. Kehotettuaan heitä siirtymään jalkakäytävälle hän ymmärsi miesten tuntomerkkien vastaavan lähikaupan ryöstäjien tuntomerkkejä. Wilson ajoi autollaan miesten ohi heidän eteensä kehottaen pysähtymään. Poliisin käskyyn nuori Michael Brown vastasi: ”Fuck are you gonna do about it?”

Wilson istui yhä autossa, kun Brown hyökkäsi hänen kimppuunsa. Sekuntien käsikähmän seurauksena Brown sai lyötyä Wilsonia kasvoihin ja käännettyä hänen virka-aseensa kohti poliisin lonkkaa. Henkensä edestä taisteltuaan Wilson sai puolustettua itseään ja yritti laukaista aseensa kohti Brownia. Laukaus osui 18-vuotiaan peukaloon. Tässä vaiheessa Brown ja hänen ystävänsä Dorian Johnson lähtivät pakoon eri suuntiin ja Wilson sai noustua ulos autostaan.

Wilson kehotti poispäin liikkuvaa Brownia pysähtymään, kun tämä kääntyikin yllättäen ympäri ja alkoi taas lähestyä Wilsonia. Brown jatkoi lähestymistään pysähtymiskehotuksista huolimatta, ja silloin poliisi ampui kohti.

Tämän tapahtumaketjun lopputuloksena Wilson ampui yhteensä kaksitoista laukausta, joista seitsemän tai kahdeksan osuivat Browniin. Kaksi luodeista osuivat päähän.

Selvää tapauksessa on se, että Wilson käytti selvästi liikaa voimaa yrittäessään estää Brownin etenemisen. Hänen päässään napsahti. Epäselvää on kuitenkin se, aiheuttiko napsahduksen hänen kokemansa väkivalta vai silmitön vihanpurkaus tottelematonta tummaihoista nuorta miestä kohtaan.

Wilsonin itsensä mukaan hän pysäytti miehet, sillä nämä vastasivat lähikaupan ryöstöstä epäiltyjen tuntomerkkejä. Viisi päivää tapauksesta Fergusonin poliisilaitos julkaisikin valvontakamerakuvaa Michael Brownista ryöstämässä lähikauppaa. Poliisilaitos sai kritiikkiä videon julkaisuajankohdasta Brownin perheeltä ja medialta. Heidän mukaansa julkaisu oli keino mustamaalata Brown ennen tapauksen oikeuskäsittelyä. Myöhemmin myös Wilson myönsi, ettei tiennyt ryöstöstä mitään pysäyttäessään miehet sinä lauantaina.

Kahdeskymmenesneljäs marraskuuta tapausta käsitellyt jury päätti vapauttaa Wilsonin syytteistä. Suuri osa päättäjistä oli valkoihoisia.

Päätös ilmoitettiin yötä vasten, mikä herätti paljon kritiikkiä tapausta seuranneiden keskuudessa. Tapaus nostatti mielenosoituksia yli sadassa kaupungissa Yhdysvalloissa. Fergusonissa mielenosoitukset puhkesivat mellakoiksi. Osa mellakoitsijoista kaatoi poliisiautoja ja tuhosi julkista omaisuutta. Vastaiskuna poliisi reagoi sotilaallisesti kyynelkaasulla, panssariajoneuvoilla ja sulkemalla lentokentän, mikä entisestään lisäsi tapauksen nostattamaa kritiikkiä poliisin liiallisesta vallankäytöstä.

Michael Brownin kuoleman silminnäkijöiden tarina eroaa poliisimies Wilsonin kuvaamasta tapahtumien kulusta. Ne eroavat tosin myös toisistaan. Yhteistä tarinoissa on kuitenkin se, että Wilson ampui Brownia vielä neljä tai viisi kertaa sen jälkeen kun tämä oli nostanut kätensä ilmaan antautumisen merkiksi. Erään silminnäkijän mukaan vasta viimeiset kaksi tai kolme laukausta olivat murha. Kaikki silminnäkijät ovat tummaihoisia.

Kansalla tuntuu olevan selkeä mielipide siitä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä. Siinä asiassa medialla on todennäköisesti oma osuutensa. Jos Wilson on selkeästi syyllinen, miksi oikeus vapautti hänet syytteistä niin kivuttomasti? Liittyykö päätökseen se, että juryn jäsenistä yhdeksän oli vaaleaihoisia ja vain kolme tummaihoisia? Mitä enemmän tapausta tutkii sen epäselvemmältä se tuntuu. Kenen tarina on tosi?

Michael Brownin tapaus ei ole ensimmäinen laatuaan. Yhdysvaltain oikeuslaitosta on syytetty rotusyrjinnästä vastaavissa tilanteissa aiemminkin useaan otteeseen.

FBI:n tiedotteen mukaan tummaihoinen nuori kuoleekin poliisin luotiin 21 kertaa todennäköisemmin kuin valkoihoinen nuori.

Tilastot puhuvat Brownin puolesta. Mutta oliko hän rikoksentekijä vai uhri? Media on luonut Brownille uhrin asemaa alusta lähtien. Lehdistön kuvissa hän esiintyy koulupuvussaan viattomana nuorena miehenä, kun taas Wilson ja hänen läpitunkevan kylmä katseensa ja katumaton asenteensa ei kerää sympatioita puolelleen.

Käyttikö Darren Wilson tapauksessa liiallista voimaa? Kyllä käytti. Sen, johtuiko se Michael Brownin ihonväristä, tietää vain ampuja itse. Olisiko Wilsonin kuulunut saada jonkinlainen rangaistus – todennäköisesti olisi. Olisiko Brownin pitänyt kuolla välikohtauksessa – ei missään tapauksessa. Oliko hän täysin viaton koulupoika – tuskin. Selviääkö koskaan mitä tilanteessa todella tapahtui – todennäköisesti ei.

Kaksi päivää Michael Brownin kuolemasta poliisi ampui aseettoman vaaleaihoisen nuorukaisen Salt Lake Cityssä. Tapausta ei juurikaan huomioitu. Haetaanko Brownin tapauksessa rikoksentekijälle oikeutta hänen ihonvärinsä turvin? Kamelin selkä ei todennäköisesti olisi katkennut, jos Brown olisi ensimmäinen poliisin turhaan ampuma tummaihoinen. Kysymys kuuluukin oliko ihonväri ainoa syy Brownin kuolemaan? Moni allekirjoittanee sen, että jollakin tapaa etnisellä taustalla oli osuutensa Fergusonin tapahtumien kulussa. Löytyi se osuus sitten itse ampumavälikohtauksesta tai median ja kansan reaktiosta myöhemmin.

Brownin kuolema on aiheuttanut Yhdysvalloissa aiheellista keskustelua, mutta johtanut tällä kertaa myös toimintaan. Ensimmäisenä päivänä joulukuuta presidentti Barack Obama ilmoitti hallituksen käyttävän 75 miljoonaa dollaria poliisien vartalokameroihin. Tulevaisuudessa ei ehkä tarvitse availla mitä todella tapahtui.

Kuva: Scott Olson, Getty Images.

jaa artikkeli: